Käväisin Tanskassa ja kiersin perheen kera normilapsiperhemestat. Oli söpöä ja niin kaunista, että oikein pahaa teki. Katsokaa nyt tuotakin Saebyn kaupungin ihanuutta:

Tai tuota:

Pakkohan noin kauniiden puutarhojen, jotka täysin kontrolloidusti leviävät mukahuolettomasti kaduillekin, jalostaa ihmistä jotenkin. Tuo paikka tulvi rakkautta kasveja kohtaan ja jos jossakin oli kuivunut oksa, se ei hypännyt mitenkään silmille.

No päätin sitten avarakatseisena äitinä demottaa sille mukanani kulkevalle lapsiasialapselle, että voidaan sitä elää eri tavallakin. Suuntasimme kohti vapaakaupunki Christianiaa, jossa kuulemma on kauniita puutarhoja. Ja paikalliset asukkaat myöskin rakastavat kasveja, öhö öhö. Vaan voi tuhannen kerran, jo onkin ihan helvetin vapaa kaupunki. Joku toinen kanssaturisti erehtyi ennen minua kaivamaan kameran esiin, jolloin hän sai verbaalisesti kimppuunsa sänkitukkaisen huru-ukon, joka paskarantuiset verkkarit pussilla karjui, että Christianiassa on valokuvaus kielletty. Ja jep, kun katseli seiniä, joka hemmetin seinään oli maalattu valokuvauskielto.

Tyyppi ei vaikuttanut niin yhteistyökykyiseltä lautaspupilleineen, kavereineen ja koirineen, että olisin alkanut käydä hänen kanssaan keskuastelu. En usko, että hän olisi tajunnut, etten kuvaa näkemästäni täysin avointa huumekauppaa, paskaista ympäristöä, piikkejä, kännisiä tanskalaisia ja pöllyisiä grönlantilaisia vaan olisin kuvannut kauniita puutarhoja. Joten, Christianiasta ei siis valokuvia. Plus että lapseni on huomattavasti konservatiivisempi, mitä ympäristöön tulee. Hän halusi pois, koska ympäristö oli niin rähjäinen. Äitin pikku esteetikko-konservatiivi-porvari-moralisti-mussukka.

Minun puolestani vapaakaupungin asukkaat voivat perustaa ituhippisiirtolansa johonkin vähän halvemmalle maalle kuin Köpiksen keskustaan. Christianian voisi ajaa litteäksi puskutraktoreilla, maaperän puhdistaa ja rakentaa asuntoja. Tämä täysin subjektiivinen kukkahattutätimielipiteeni. Perkele.